Se on luotettavasti toimiva, yksinkertainen,nopea ja helppo väline. Opetus/oppimisblogin hallinnoija kirjoittaa merkintöjä, blogauksia jotka näkyvät aikajärjestyksessä graafisesti hyvin muotoiltuina. Blogauksia voidaan kommentoida ja niistä voi linkittää muihin lähteisiin myös kaksisuuntaisilla linkeillä, joista syntyy blogosfääri. Julkaisuun ja jakamiseen yleisin teknologia on nykyisin blogi.
- Suomalaisiin liittyviä blogeja on Blogilista.fi-palvelussa. Esimerkiksi tutkimusryhmät voivat käyttää tiedottamiseen blogia.
- Uusia verkkopalveluja voi seurata uutissyötteiden eli RSS-feedien avulla. Blogin hallinnoija voi hankkia itselleen uutisvirtojen lukulaite eli RSS-lukija, joita löytyy esim. Bloglinesilta ja Googlelta.
- Pikaviestintä on tietoverkon välityksellä tapahtuvaa viestinvaihtoa, jossa keskustelukumppanille lähetetyn tekstin on tarkoitus olla keskustelukumppanin luettavissa lähes välittömästi. Käytännössä viestit kulkevat niin nopeasti, että keskustelu on melkeinpä yhtä välitöntä kuin ääneen käytävä keskustelu. Pikaviestinnän käsitteeseen kuuluvat Irc, Jaiku sekä käynnykällä toimiva mikrobloggaus. Tämä voikin yliopisto yhteisössä jakaa mielipiteitä: “Kiinnostaako ketään, mitä minä olen viiden minuutin tekemässä?
- https://webapps.jyu.fi/koppa/avoimet/hum/tvt/sosiaalinen-media/blogin-luominen-blogger-palvelussa
- Kirjanmerkkejä voi jaella palvelussa del.icio.us ja linkkejä palveluissa del.icio.us, Digg, StumbleUpon ja Reddit.
• Tagipilvessä eniten käytetyt avainsanat näkyvät suurempana.Tagin koko kertoo, kuinka paljon sitä on käytetty.
• Mashupeissa yhdistellään tietoa useasta tietolähteestä, usein karttapohjaan.
• Podcastaus on äänitiedostojen jakelutekniikka. Nimi tulee Applen musiikkisoittimesta, mutta podcast-lukijat hakevat verkosta äänitiedostoja muihinkin musiikkisoittimiin.
• Videopalveluista YouTube on suosituin ja “youtubaus” on yleistermi, jolla tarkoitetaan myös muiden videopalveluiden käyttöä.
• Julkisen kalenterin voi tehdä esim. Google Calendar -palvelussa.
• Yhteistuottamiseen on tarjolla wiki (termi on hawai’in kieltä ja tarkoittaa “nopea”). Wikispaces-palvelussa voi perustaa oman wikin ja kutsua sinne opiskelijansa. Blogi sopii väittelyihin, tilanteisiin, joissa asioista ollaan eri mieltä, wiki taas yhteisymmärrykseen. Google Docs on Wordin näköinen palvelu yhteistuottamiseen.
• Avoimia oppimisaihiovarantoja on mm. verkkopalveluissa LeMill, Connexions, Wikibooks, Wikiversity ja OERcommons.
• Verkkoyhteisöjä on eri kohderyhmille: Habbo ja MySpace koululaisille, Facebook teini-ikäisille ja LinkedIn ammattilaisille. Verkkoyhteisöjen suosiosta kertoo, että valtaosa suomalaisista teini-ikäisistä tytöistä on vienyt kuvansa Irc-galleriaan.
• Verkkoyhteisöjä syntyy myös peleissä kuten World of WarCraft ja GuildWars.
• Sosiaalisella medialla voidaan panostaa “edutainmentiin”, opetukselliseen viihteeseen, elämykselliseen opiskeluun.
POHDINTAA
Viimeaikaiset verkko- ja mobiiliviestinnän nopeat muutokset, erityisesti sosiaalisen median kasvava suosio, haastavat perinteisten instituutioiden kuten opettajankoulutuksen toimintakulttuurin. Median muutoksia ja niiden merkitystä on arvioitu mediassa etenkin työyhteisöjen, kansalaisvaikuttamisen, hallinnon ja journalismin näkökulmista. Koulutuksessa tieto- ja viestintätekniikka on huomioitu lähinnä opetuksellisena ja oppimisen haasteena. Laajempi pohdinta oppilaitosten, yliopistojen ja koulujen viestintäkulttuurin kehitystarpeista ja roolista tieto- ja viestintäyhteiskunnan toimijana on jäänyt vähäiseksi. Uusia palveluita on niin paljon, ettei kenenkään opettjaan voida olettaa tuntevan niitä kaikkia. Riittää siitä, että ymmärtää perusperiaatteet ja suuntaviivat.
